Ärsyttää, näköjään postailen edelleen ~10 päivän välein eikä tästä muutenkaan meinaa tulla yhtään mitään.. Olen muka kauhean kiireinen, mutta todellisuudessa makaan sängyssä ja roikun kaiken koneellaoloaikani ht.netissä. Loistavaa etten sanoisi. Lomani sentään onnistuin käyttämään suunilleen järkevästi, kaikkeen mukavaan! Videomuotoisten kuulumistemme jälkeen ei oikeastaan ole tapahtunut juuri mitään, mutta vähän kuitenkin. (Eikä ainoastaan mukavia juttuja..)

Torstaina kävi kengittäjä ja Sotilas sai vanhat kengät alleen uudelleen. Toivottavasti nämä pysyvät tämänkin kengitysvälin yhtä hyvin jalassa kuin aikaisemmin, vaikka naulat joutuikin laittamaan melkoisen ylös. Olen ollut älyttömän tyytyväinen tilsakumeihin - olisiko elämäni ensimmäinen talvi ilman jatkuvaa kauhua nurin liukastumisesta? Muutaman viime kuukauden aikana Sotilaan kaviot ovat kasvaneet paljon nopeammin kuin aikaisemmin ja ero vanhan ja uuden kavion välillä on melkoinen.

Viikonlopun vietin tätini luona Helsingissä. Kävimme leffassa (katsomassa Hobitin), söimme roskaruokaa ja Ikean mansikkajuustokakkua, kiertelimme kaupoilla ja löhösimme rauhassa. Olisin voinut melkein arvata, että reissu Hööksille ei jää pelkästään viattomaksi kaikkien ihanien varusteiden kuolailemiseksi.. Normaalisti kiroan alimpaan helvettiin ne loimivalmistajat, joiden loimet eivät vastaa ilmoitettua kokoa, mutta tällä kertaa olen reippaasti reilummasta koosta hurjan iloinen! Tai sitten Sotilas onkin ihan oikea my little pony. Loimivalikoimamme nimittäin kasvoi maailman ihanimmalla tähtikuosisella sadetakilla - koossa 135cm! Sopivakin se on! (Joskin Sotilas on poniloimeensa hieman liian lihava..)

Loimen lisäksi Hööksiltä tarttui mukaan huijjauslampaankarva satulavyöhön ja muualta loimen väreihin sopiva sinipunainen riimu, kalanmaksaöljyä ja lämpölinimenttiä. Sotilaskin päätti järjestää mukavan yllätyksen ja sunnuntaina ajeltiinkin kotiin apteekin kautta.. Odotin pientä ja siistiä hokinraapaisua, mutta olisihan se nyt ollut ihan liian pliisu ylläri. Sen sijaan vastassa olikin melkoisen ruhjottu etujalka - lähinnä viiltohaavan näköinen ja ihan hyvän kokoinen railo kannalla. En ymmärrä miten tuo ei onnu eikä edes haavan ronkkiminen tunnu inhottavan koko hevosta (minua sen sijaan kyllä). Huoh!