sinä olet minun toiveeni ja haaveeni ja kaikki anteeksi

toiveeni ja haaveeni ja

sinä olet minun toiveeni ja haaveeni ja kaikki anteeksi

sinä olet minun

sinä olet minun

Sotilas muutti, koulu loppui eikä lomaa olisi voinut aloittaa paremmin kuin viihtymällä koko viikonlopun toisen täydellisen miehen vieressä. Etenkin kun seuraavan viikon täydellisistä miehistä on saatavilla vain Sotilas. Ei se mitään (ainakaan pahasti..), onneksi lomaa on jäljellä!

Myöhästyin karusti tältä vuorokaudelta.. Mutta voitte kuvitella päivämääräksi 3.6. Pakko päästä nukkumaan joten skippaan vielä toistaiseksi eilisen jutut ja kuvat (joita ei ole edes muokkailtu vielä paria enempää..) ja heittelen vaan muutaman kuvan tältä päivältä. Tänään aloitettiin kesän uimakausi Sotilaan ja vähän äkäisemmän naisystävän Veran kanssa. Järveen pääsee kätevästi metsäpolkuja pitkin kunhan selviää ensin valtatien alituksesta pyörätiellä. Sotilas tuskin on aiemmin tehnyt kovin läheistä tuttavuutta alikulkutunneleiden kanssa ja odotukset eivät olleet tallilta lähtiessä korkealla.. Pikkukaveri selvisi alikulusta ja viereisestä huoltoasemasta tyynen rauhallisesti. Sinänsä arvattavissa..

Tullessaan Sotilas ei tullut toimeen alamäkien kanssa ja jokaisen tiellä olevan kiven tai risun kohdalla meinattiin olla polvillaan. Pieni harjoittelu on kuitenkin tainnut tehdä tehtävänsä ja tänään selvittiin metsäpoluilla ja jyrkissä mäissä ihan näppärästi. Hypähdettiin jopa eteen osuneen vesilätäkön yli. Oltiin ensimmäistä kertaa lenkkeilemässä kaverin kanssa ja varusteetkin olivat sen mukaiset. Kaikenlaiset ylimääräjarrut ovat ilmeisesti ihan turhia ympäristöstä ja matkaseurasta riippumatta. Etenkin paluumatkalla tämänkertainen matkaseura meinasi heittäytyä villiksi, mutta se ei meitä juurikaan hetkauttanut. Oli ihanaa maastoilla pitkästä aikaa hevosella jonka voi antaa kulkea pitkin ohjin missä tahansa.

Veteen pääseminen meinasi ensimmäisellä kerralla muodostua haasteeksi, mutta meitä useammin uimista harrastaneen matkaseuran esimerkillä ja avulla päästiin lopulta järveen saakka. Alun tahmeuden jälkeen Sotilas innostui touhusta ja uskalsi lähteä kaverin perässä syvemmällekin. (Haha ensimmäisessä kuvassa näkyy meidän näkemyksemme toimivasta kannustimesta. En ole koskaan tykännyt ratsastaa turhaan piiskan kanssa eikä sitä ole mukana juuri koskaan tarvittaessakaan joten välillä pitää vähän soveltaa. Tällä kertaa ratkaisu oli hellävarainen mutta oikein toimiva!) Ja kuten kuvasta voi ehkä havaita, oli stressin määrä valtava. Kaikkineen oli oikein rentouttava ja hauska reissu.

Herranjestas mitä söpöläisiä pellolle on ilmestynyt! Tuttu vuonohevostamma on pyöräyttänyt hysteerisen hellyyttävän vauvvelin ja se on saanut kaverikseen oikein hienon ravivarsan. Unohtamatta tietenkään tupsujalkoja jotka ovat ehdoton kestosuosikki. Sotilaastakin kirjavat kaverit olivat jänniä. Kaikista kuvista (ja kaikesta muusta avusta) kiitokset kaikella rakkaudella toiselle täydelliselle miehelle! Ihanaa, että on joku joka on kivaa ottaa mukaan ettei tarvitse aina olla yksin. Meidän uimakuviamme löytyy lisää täältä. Matkaseurastakin on muutama kuva täällä ja tottakai varsoista on kuvia täällä.