Nostetaan pöydälle kissa ja sen seuraksi pari muutakin juttua.

31.08.2016 - Maisa Hyttinen

Tänään inttiä on jäljellä tasan kaksi viikkoa. 14 aamua. Huomenna syksykin kai alkaa virallisesti. Koko elokuun on ollut vähän epätodellinen olo - siviiliasioiden järjestelminen tuntuu tosi hassulta. Tammikuun jälkeen melkein kaikki on mennyt vähän uusiksi.. Vielä hetki sitten näytti siltä, että koko siviilielämä on yhtä kaaosta, mutta oikeastaan asiat ovat järjestyneet aika mukavasti.

Sen kunniaksi elokuun 8 hyvää!

- Syksy. Istuin tänään aamuyöllä hetken ulkona ja fiilistelin sitä miten hengitys höyryää. Päivisin on kuitenkin vielä ihanan lämmin. Syksy on vuodenajoista ehdoton suosikkini. Inttikin tuntuu oikealta intiltä vasta sitten kun vähän palelee.

- Sotilas sai eilen kengät, koko kesän kengättömyyden jälkeen. Juuri oikeaan aikaan. Hieman epätoivoisesti toivoin taas, että luonnollinen paljasjaloin oleilu olisi kavioille hyväksi. Pehmeästä tarhasta huolimatta lopputuloksena on vähän liian lyhyet ja pystyt pikkukaviot. Huoh. Mutta nyt on taas kengät ja Razerin Propadit alla, joten syksyn treenit voivat alkaa!

NOPEASTI VANHAN ASUNNON POHJALTA SISUSTETTU, MUTTA TUNTUU SILTI JO NYT KODILTA.

- Uusi asunto. Erosimme Vilpun kanssa alkukeväästä ja elokuun puolivälissä muutimme erilleen. Harmittaa kovasti, mutta olemme edelleen naapureita ja ystäviä. Ja oikeasti olen aika innoissani ihan omasta pikku yksiöstä. Etenkin kun se on aivan uusi!

- Kissa. Olen haaveillut kissasta jo pitkään ja nyt sen hankkiminen on vihdoin mahdollista. Valitsin itselleni Lappeenrannan eläinsuojeluyhdistykseltä uutta kotia etsivän 9-vuotiaan kisuherran. Haen sen kotiin muutama päivä kotiutumiseni jälkeen.

SAANKO ESITELLÄ, UUSI JA TOIVOTTAVASTI PITKÄAIKAINEN KISSAYSTÄVÄNI ISMO.

- Paluu töihin. Tuntuu tositosi tyhmältä sanoa ääneen, että Kotipizzaan on kivaa palata takaisin. Olen alusta asti viihtynyt siellä eikä parempaa työnantajaa voisi toivoa. Vielä mukavampaa on kuitenkin päästä takaisin raviradalle! Jatkan vanhaan tapaan kilpailueläinlääkärin avustajana. Lappeen vuoden ainoista isoista raveista, Villimiehen tammakilvasta, on hyvä aloittaa.

- Ystävät. Olen päässyt käymään kotona harvemmin kuin kerran kahdessa viikossa, joten ei ihme että oikeastaan kaikki siviili-ihmissuhteet ovat jääneet heitteille. Onneksi on whatsapp.. Vietimme pari viikkoa sitten pieniä tupareita mahtavalla porukalla. Salaa vähän pelkäsin, ettei kotiin palatessa ole enää ketään odottamassa, mutta näköjään ei hätää!

YKSI PARHAISTA YSTÄVISTÄNI ALOITTAA INTIN TAMMIKUUSSA. AIKA JÄNNÄÄ!

- Koulu, joka jatkuu tammikuussa. Ehdin opiskella yritysjuridiikkaa puolitoista vuotta ennen inttiinlähtöä. Koko sen ajan taistelin ihan jaksamisen äärirajoilla työn, tallin ja koulun yhteensovittamisen kanssa. Tammikuussa jatkan monimuoto-opiskelijana, joten ajankäytöllinen katastrofi on siitä eteenpäin vältettävissä. Motivaatiotakin riittää taas.

- Perhe. En tiedä miten tämä tulisi sanottua oikein, mutta olen ihan älyttömän onnekas ja etuoikeutettu. Olen koko vuoden saanut tulla ja mennä juuri sen mukaan miten intin puolesta ehdin ja pystyn. Sotilaasta on pidetty älyttömän hyvää huolta, muutto tehtiin yhdessä ihan pikavauhdilla ja muutenkin kaikesta on tehty niin helppoa kuin mahdollista. Kiitos!

Törmäillään somessa!

Voit seurata kirjoittajaa Instagramissa @eqphoto.maisahyttinen. Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.

Someja sopii käyttää yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.

Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!

Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa@maisahyttinen.fi.