Anteeksi tämä epäaktiivisuus, joka tulee vielä jatkumaankin. Olen yrittänyt puuhailla koulujuttuja (vähitellen alkaa olla pakko kohdata todellisuus ja tehdä melkein 20 keskeneräistä kurssia valmiiksi, koulun loppu lähestyy pelottavan nopeasti) ja vuorokauden loput tunnit ovat kuluneet sängyssä Breaking Badin seurassa. Ajattelin, että kyllähän sitä Toisen täydellisen miehen kanssa voi muutaman jakson katsoa, vaikkei se niin kamalan mielenkiintoiselta kuulostanutkaan, mutta kyllähän siihen koukkuun jäi. Niinkin tehokkaasti, että puolitoista tuotantokautta on mennyt suomenkielisten tekstien puuttuessa pelkällä englannilla. Olen aina ollut ihan toivottoman huono englannissa, mutta näköjään mahdotonkin onnistuu kun tarpeeksi tahtoo. Ja jos tarpeeksi mielikuvitusta käyttää niin kyllähän se englanninopiskelusta menee, meneehän? Voi kun kaikki rästijutut hoituisivat siinä samalla..
Sotilaan kanssa en ole tehnyt mitään. En mitään. Facebookissakin viimeinen päivitys on viiden päivän takaa (mitä ihmettä, onko siitä niin pitkä aika!). 5.10. totesin iltatallia tehdessä, että toivomuksistani huolimatta Sotilas ei ollut onnistumat hukkaamaan löysällä ollutta takakenkää tarhaan vaan mokoma roikkui mukana vieläkin. Vasaran ja talttapäisen ruuvimeisselin kanssa auoin viimeiset neljä naulaa ja loppujen lopuksi kenkä irtosi yllättävän kivuttomasti. Ehkä minäkin saan vielä joskus oikeat kengitysvälineet.. Etenkin tähän aikaan vuodesta se helpottaisi elämää valtavasti. Saisin revittyä loputkin kengät irti ja siistittyä kavioita vähäsen odottamaan talvikenkiä. Ei tunnu järkevältä kengittää Sotilasta enää kesäkenkään (tuolla kavion kasvulla ei tarvitse kengitellä muutenkaan turhan usein..), mutta hokeillekaan ei näy tarvetta ihan lähitulevaisuudessa. Meillä on loppujen lopuksi hyvä tarha. Se upottaa viimeviikkojen jatkuvan sateenkin jälkeen vain vajaan kavionmitan, joskaan edes kurakerroksen alla oleva hiekkamaa ei pysty imemään vettä enää litraakaan.. Lienee turhaa mainita, että kaikki muutkin paikat ovat märkiä ja tolkuttoman liukkaita. Pellolle ei ole asiaa eikä valo riitä koulupäivien jälkeen enää maastoonkaan.
Sotilas ja Sara! c.Valokuvaus Hehku
Kaipaan valaistua kenttää ihan valtavasti! Tosin uuden tallipaikan etsiminen on toivottavasti/valitettavasti pian ajankohtainen juttu. Mitä lähempänä on lukion loppuminen sitä lähempänä on myös omien tavarodeni lisäksi Sotilaan pakkaaminen mukaan ja muutto jonnekin. Aika varmasti löydämme itsemme Lappeenrannasta. Toivottavasti! Toisaalta joudun etsimään sekä töitä että tallipaikan enkä ole yhtään vakuuttunut siitä, että löydän meille niin mukavan paikan kuin toivoisin. Onneksi Sotilas on helppo hevonen, sen kanssa tulevat toimeen kaikki eikä se tarvitse mitään erityisjärjestelyjä. Kunhan kaikki perusjutut hoituisivat kivasti. On ollut niin kauhean helppoa kun on hoitanut ne kaikki jutut itse. Toisaalta ihan kiva kyllä jos joku haluaa tehdä minunkin osuuteni..
Joo, olen niinkin syksyihminen, että voisin jäädä sänkyyn ja ryömiä sieltä pois sitten kun pakkasta ja lunta on sen verran, ettei kaikkialla ole liukasta ja kuraista. On ihan uskomattoman pimeääkin. Lumi valaisee niin paljon, että koulupäivän jälkeen voi hyvin pyörähtää pellolla. Kuutamoiltoina on valoisampaa kuin päivällä. Hankitreenimahdollisuus tuo muutenkin ihan uutta intoa puuhailuun ja jos joulufiiliksestä saisi vähän muutakin energiaa.. Ihme kyllä en ole kestoväsyneenä ja -vihaisena onnistnut suututtamaan Toista täydellistä miestä enkä Sotilastakaan. Oikeastaan Sotilaan kanssa on syksyisinkin ihan kivaa. Ei sekään halua ulos sateeseen ja pimeään ja ottaa kaatosadepäivät ilolla vastaan sisätiloissa. Ollaan kivoja ja iloisia seuraavan kerran sitten talvella.
Voit seurata kirjoittajaa Instagramissa @eqphoto.maisahyttinen.
Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.
Someja sopii käyttää yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.
Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!
Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa@maisahyttinen.fi.