Kävelykyvyttömyyspäivä. Ihminen voi ilmeisesti mennä aika tosi tosi tosi jumiin. Eilinen ei ollu mitään verrattuna tähän! Huhhuh! Karua. Mutta ei se mitään! Huamen takas ratsastuskoulumeininkeihin. Ihan sellanen semi heppatyttöfiilis..

.. Eikä yhtään auta ainakaa se, että joka kerta sotken itteni ihan haavasprayhyn. (Mut kas, toisen käden nätisti paleltuneet sormet on parantunu. Se ei oo yhtään väärin!) Mut hajottaa vahvasti, et pitää joka ikinen takkiki sotkea ihan violettiin. Molemmat siistimmät takit jo poissa pelistä. Jeesjees.

Taisin päiväl innostuu vähän liikaa.. Mut sitä nää kotipäivät teettää. Ehkä parempi vaan, et oon liikentees joka päivä. Ei sillä et valittasin, vohvelit oli ihan hyviä. Tosin ainahan ne on.. Mut tota..

meno se on tääl hei sairaalaa sairaampaa..

Ja naamakirjapäivitys tiivisti taas aika hyvin kaiken: "ruokatilanteesta päätellen seuraavan kahden päivän aikana on odotettavissa melko eläväisiä talvisotatunnelmia. onneksi kanssani menehtyy myös toveri terveysriski. MITÄH." Eikä oikei voi sanoo muuta ku et tappakaa jätkät toisianne jossain muualla ku mun febun seinällä! Eeeiku hä.. Että sellane päivä tänään(kin).

Olen loistavasti kartalla, aivan.

Ainii! Arna on kuningas.