Voin pahoin koko viime viikon. En tiennyt mitä uskaltaisi odottaa tai toivoa. Perjantaina kaikki sujui ihan hyvin - Sotilas matkusti rauhassa, käyttäytyi klinikalla moitteettomasti eikä kamala loskasääkään haitannut reissua. Jalan tutki eri eläinlääkäri kuin viimeksi eikä osannut sanoa juuri juuta eikä jaata. Edellinen eläinlääkäri ei ollut tallentanut minulle tulostamiaan kuvia mihinkään muualle ja jalka tutkittiin vain kirjoitetun diagnoosin perusteella. Tuoreena tietona saimme vain sen, että edellisessä tutkimuksessa lähes täysin tuhoutuneeksi luokiteltu koukistaja on näemmä lähtenyt parantumaan. Tarkempaa tietoa paranemisasteesta emme klinikalla saaneet vertailtavien kuvien puuttuessa. Saimme kuitenkin luvan siirtyä kävelemään ratsain ja kokeilla hölkkää varoen lyhyissä pätkissä. Mitä hitaammin ja rauhallisemmin aloitamme sen parempi. Pelkän kävelyn jatkaminen ei siis ole pahitteeksi. Pääasia on, että voimme vähitellen palata satula selässä liikkumiseen.

Olin tietenkin säilyttänyt kuvan edelliselta klinikkareissulta. Ei tarvitse olla eläinlääkäri nähdäkseen eron kun vanha ja tuore kuva laitetaan rinnakkain. Vasemmanpuoleinen kuva on vanha (otettu 5.9.) ja oikeanpuoleinen uusi (otettu 7.11.). Molemmissa kuvissa näkyy sekä rikkinäinen kohta jalan ulkosyrjällä että vastaava kohta ehjästä koukistajasta jalan sisäsyrjältä. Kuten kuvista voidaan nähdä, niin ehjä koukistaja näyttää kys. kohdassa pisaran muotoiselta ja on selvästi valkoinen. Kaksi kuukautta sitten otetussa kuvassa rikkinäinen koukistaja on kadonnut kuvasta kokonaan (tilalla tummaa mössöä, nestettä) ja sen kohta on pahasti turvoksissa. Tuoreessa kuvassa tumma mössö on vaihtunut harmaanvalkoiseksi ja näyttää huomattavasti kiinteämmältä (sekä huomattavasti oikeamman muotoiselta). Turvotusta on vielä runsaasti ja vammakohta näyttää edelleen selvästi "harvemmalta" kuin terve, mutta  uutta kudosta on jo paljon.

Kaikkein optimistisimmankin ennusteen mukaan näin mittava vamma paranee vähintään kuusi kuukautta. Siihen nähden kehitys on ollut hämmästyttävää. Seuraavaa kontrolliultraa suositeltiin kahden kuukauden päähän. Lappeenrannassa myös lämpökuvaaminen on kotitallilla mahdollista, joten haluaisin että vähintään etujalat lämpökuvataan samalla. Selviää samalla nekin alkavat haurastumat ja tulehdukset jotka eivät pelkässä ultrassa näy. Tammikuussa pääsemme toivottavasti myös Suomessa lomailevan hammasteknikon tutkittavaksi. Jos vaikka selviäisi syy hammaskivelle ja nopealle piikkiintymiselle. Paljon eläinlääkäriä terveelle hevoselle, haha.

Lauantaina Sotilas satuloitiin ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen. Wintecin easy chage system osoittautui huomattavasti odotettua haastavammaksi - satulan etukaaren vaihtoon tarvittiin yhden ihan näppärän Maisan lisäksi kaksi miestä ja puolitoista tuntia aikaa.. Onneksi meillä on Otto, joka yleensä aina tietää mitä pitää tehdä tai vähintään ottaa selvää. Sotilaan satula on sen verran tuore, että siihen vaihdettiin kaari nyt ensimmäistä kertaa. Viileässä säilytetty satula ja kahta leveyttä kapeampi uusi kaari aiheutti tosissaan vaikeuksia. Sotilas on kaventunut aika rajusti ja valkoinen kaari oli aivan liian leveä. Se vaihdettiin nyt mustaan. Todennäköisesti kaarenvaihto on taas kohta edessä, koska musta tuntui aavistuksen liian kapealta jo nyt. En odota innolla.

Itse ratsastus ei sujunut yhtään kaksisemmin. En ole aikoihin istunut yhtä kireän ja hermostuneen hevosen selässä. Juuri jäykemmin ja varovaisemmin Sotilas ei olisi voinut kävellä. Toivottavasti lyhyin askein köpöttely johtuu pitkästä tauosta ja kipumuistista (viimeksi ratsastajan kanssa etujalkaan sattui älyttömästi) eikä esimerkiksi kipeästä selästä. Oton kanssa Sotilas rauhoittui hetkeksi vähän paremmin, mutta reissusta jäi silti vähän kurja maku. Toisaalta retki sujui melko rauhallisesti ilman suurempia sekoiluja, joskin Sotilas oli suurimman osan ajasta narun päässä. Ainakin Sotilas oli oma herkkä itsensä ja tuntui pitävän suorasta kimblewickistä, jolla sitä toipilasaika todennäköisesti ratsastetaan. Liikunnan lisääntyessä virtaa saattaa löytyä yllättävästi enemmän.