Sotilas voi oikein hyvin - tällä hetkellä se pääasiassa ulkoilee ja syö paljon. Olemme käyneet pitkillä kävelylenkeillä "niin kuin ennen vanhaan" ja vanhoista tutuista sairaslomarutiineista on saatu vähitellen kiinni. Oikea takajalka on suuren osan ajasta käärittynä arnikaan ja Back On Trackeihin. Yhdistelmä on tälläkin kertaa osoittautunut luottamuksen arvoiseksi ja kuroutuneeseen jännetuppeen kertyvä turvotus on sulanut oikeastaan kokonaan pois (vaikka sekä klinikka että meillä kotona käynyt eläinlääkäri pitivät sitä hyvin epätodennäköisenä). Sotilas on onneksi oma iloinen itsensä. Tuntuu hyvältä nähdä että se viihtyy nykyisessä kodissaan yhtä hyvin kuin minäkin. Tallilla on paljon mukavampi käydä kuin viime syksynä, vaikka nyt matkaa on kymmenkertaisesti.

Voisin hehkuttaa vaikka kymmenen postauksen verran kuinka paljon pidän Sotilaasta, stressittömästä ulkoilusta aurinkoisella Venäjäl.. ei kun siis syysluonnossa, nyt (ehkä uuden työpaikan myötä) ihan oikeasti kodilta tuntuvasta Lappeenrannasta ja niin edelleen. Kalenterini on aivan täynnä seitsemänä päivänä viikossa, aamu kahdeksasta ilta kymmeneen. Paljon mukavia ja tärkeitä juttuja, mutta omasta elämästään on jotenkin vaikeaa kirjoittaa. Vaikka mielelläni palan arkeani jakaisinkin.

Siispä te saatte kysyä mitä tahansa! Ihan mitä vain. Sotilaasta, minusta, opiskelusta.. Ihan mistä vain.

En todellakaan ole lifestyle-valokuvaaja tai -bloggaaja, mutta kamera (tai vähintään puhelin) kulkee varmuuden vuoksi aina mukana, muuallakin kuin tallilla. Kaikkein kauneimmat tai muuten ikuistamisen arvoiset arjen pikku hetket harvoin osuvat eteen tarkoituksella. Valtaosa kuvista jää kuitenkin lojumaan julkaisemattomina tietokoneelle, sopivan asiayhteyden puuttuessa. Kysymyksiin vastaillessa voisin kaivaa parhaimmat esiin ja jakaa ne teidän kanssanne. Hyvä syy fiilistellä arkistoja. Ja itseasiassa, jos tahdotte nähdä jotakin mikä ei blogissa ole vielä ollut tarpeeksi esillä niin toivokaa ihmeessä! Toteutan kysymysten yhteydessä mielelläni myös kuvatoiveita.