Polte hevostöihin on ihan uskomaton. Mitään muuta en oikein osaa sanoa. Sotilas menee kyllä nykyisellään hyvin korvikkeesta, mutta tällaiset päivät aurinkoisella raviradalla hienojen hevosten keskellä horjuttavat ikävästi tyytyväisyyttä. Noh, kohta sataa vettä/räntää/lunta + on kylmää ja pimeää ja olen jälleen oikein iloinen siitä, että hoidettavana on vain yksi hevonen jonka kanssa ei sen suurempia vaatimuksia ole. Ehheh, niin vissiin.

Todellisuudessa olen viimeaikoina etsinyt ihan vakavissani elämästäni sopivaa väliä pakata Sotilas autoon ja lähteä hetkeksi tekemään juuri sitä mitä niin kamalasti tahtoisi. Ehkä minäkin saan tilaisuuteni vielä joskus.. Lukion jälkeen? Siihen saakka seuraan kaikkea sivusta, tappavan kateellisena!

Anteeksi yöllinen avautuminen. Tällä hetkellä ravirata kuitenkin tuntuu maailman parhaalta paikalta. Kuten ehkä miljoona ja kolme kertaa aiemminkin.. Toivottavasti huomenna (tai siis tänään) on yhtä hieno sää, saatan vaikka laittaa Sotilaan valjaisiin. Ja jos oikein hirveän uskaliaaksi ryhdyn niin torstaina voisin käväistä Jokimaalla kyselemässä toimistoihmisiltä vähän Suomeen rekisteröimisestä. Salaa saatoin luvata itselleni että jos jotain tapahtuu niin se tapahtuu viimeistään ensi keväänä. Voi Sotilas pieni mihin saatatkaan joutua! Jestas.

Niin, kaikkineen loistava ravipäivä. Ellette ole koskaan kokeilleet niin tehkää se ihmeessä. Ei siitä tarvitse ymmärtää mitään syvällistä, fiilis riittää. Parhautta!

Koskaan ei enää tätäkään päivää

kahlata läpi uudestaan,

mutta se häly jää soimaan:

kaikuu..