Lähiaikoina tuskin tulee mitään erityisempää kirjoiteltavaa, joten ehkä jotain muuta pientä kivaa (ainakin itselleni..) on syytä keksiä. Hevostalli.netin lukeminen on yksi niistä monista kuolemansynneistä joihin syyllistyn. Yleensä hyötyjen ja haittojen suhde on varsin kurja. Pitkästä aikaa siitäkin oli kuitenkin hieman iloa (joskin sovelsin tätäkin iloa vielä vähän itse):

1. Toivelistani

2. Tavoitteeni

3. Mitä hevoseni syö

4. Hevosblogeja joita luen

5. Mieleenpainuneimmat kokemukseni

Luonnollisesti toivelistani on rajaton, etenkin hevosvarusteiden kohdalla. Olisi ihanaa omistaa kaikki vastaantulevat söpöt, ihanan väriset ja niin Sotilaan näköiset varusteet ja vielä vähän puoliturhaa krääsää kaiken muun lisäksi. Yksi suurimmista intohimoistani (ja ongelmistani..) hevostavaroiden suhteen ovat loimet. Loimittaminen on ihanaa ja vielä ihanampaa siitä tulee, jos hevoskaverin saa pukea joka päivä erilaiseen takkiin. Toivellistani kärjessä ovat siis ehdottomasti kirkkaan ja hauskan väriset ja käytännölliset ulkoloimet sekä kaikki mieluiten raidalliset fleece- ja villaloimet. (Ja tietysti ratsastusloimet ja sattumanvaraisesta materiaalista valmistetut kuivatusloimet ja..)

Joitakin asioita ei vaan voi olla liikaa. Samanlainen satulahuopa viidessä eri värissä merkitsee ihanaa sovittelua ja valinnanvaikeutta, se ei ole ikinä väärin. Yksiväriset satulahuovat (tietysti vain söpöissä väreissä) ovat ihan kivoja arkikäytössä, mutta aina välillä kaipaisi jotakin oikeasti erilaista. Raidat toimivat loistavasti tässäkin tapauksessa, mutta esim. kuvassa näkyvä lippuhuopa on hienoin ilmestys pitkään aikaan. Tuommoisen huolisin mielelläni vähintään viitenä erilaisena.

Kaikenlaisia muitakin "pikku"toiveita löytyy toki. Kaikki lampaankarvajutut ovat ihania, romaani meiltä löytyykin jo. Sen lisäksi pehmuste mahavyöhön ja suojiin on ostoslistalla. Yleensä olen laiska käyttämään mitään suojia, mutta lampaankarvalla vuoratut saattaisivat päätyä joskus ihan jalkaan asti. Tällä hetkellä meidän kaikki nahkavarusteet (nahkariimua lukuunottamatta) on mustia, mutta ehkäpä joskus voin toteuttaa yhden varustehaaveistani ja vaihtaa ne kaikki ihanan ruskeisiin. Walshin ihana ruskea nahkariimu nimilaatalla kuuluu listalle toki myös.

Kaikenlaista materiaalikrääsää voi hankkia ihan rajattomasti ja vaikka lista onkin pitkä, todellisuudessa toivon lähinnä vain sitä, että tällä kertaa saan pitää hevosystäväni terveenä ja iloisena elämänsä loppuun asti. Toivoa tosiaan sopii, ettei samanlaista haaveria osu kohdalle enää toista kertaa..