1. Kuka olet?

Olen 24-vuotias tamperelainen hevosenomistaja. Siinä sivussa olen viestinnän ammattilainen, freelancer-valokuvaaja ja Hevoslehti RIDE!:n päätoimittaja.

2. Milloin ja missä aloitit hevosharrastuksen?

Aloitin vuonna 2000 pienellä kotitallilla Iitissä. Olin tuolloin 5-vuotias. En ole koskaan ollut tuntiratsastaja, mutta sain ratsastaa hevosten hoidon ohella. Kiinnostuin jo lapsena enemmän raviurheilusta ja saatuani vuonna 2006 ensimmäisen oman hevoseni, lämminveritamma Pennun, veivät ajohommat mennessään.

3. Suurimmat saavutuksesi?

Tuntuu hassulta, että oikeastaan kaikki merkittävimmät saavutukseni liittyvät tavalla tai toisella tähän blogiin. Olen tutustunut suurimpaan osaan nykyisistä ystävistäni hevossomen kautta ja jopa kaksi viimeisintä työpaikkaani ovat nojanneet blogin kautta hankittuun kokemukseen. Olen aika ylpeä siitä, että hevosblogiharrastuksesta on parin mutkan kautta jalostunut ammatti.

4. Mitä odotat tällä hetkellä?

Kaikkein eniten odotan ravien alkua! Kuvaan tällä kaudella mm. Riihimäen kesäravien voittajakuvat ja ikävöin valtavasti ihan tavallisia Teivon tiistaitakin. Vermon rataremontin pitäisi valmistua kesäkuun lopulla ja tulen kesän aikana varmasti reissaamaan useammin myös Helsinkiin. Vähän kutkuttaa kyllä myös kenttäkisakauden alku.

Kameranörttinä en malta odottaa Canonin uuden peilittömän järjestelmäkamerarungon EOS R5:n julkaisua. Nykyinen 6D on palvellut ja palvelee yhä mainiosti, mutta voi olla, että loppukesästä kalusto päivittyy uudelle vuosikymmenelle!

5. Elämäsi hevoset?

Ensimmäisellä omalla hevosella on yleensä erityinen asema. Pentu oli monella tapaa haastava eikä ehkä ideaalein ensihevonen, mutta kasvoin sen rinnalla ja meistä pidettiin hyvää huolta. Herkän tamman kanssa teinikin oppi rauhalliseksi ja kärsivälliseksi hevosenkäsittelijäksi.

Sotilas on hevosena aivan toista maata, mutta se on kaikessa tasapainoisuudessaan ja luotettavuudessaan uskomattoman rakastettava persoona. Sen kanssa olen nauttinut tästä harrastuksesta enemmän kuin koskaan aiemmin. Terveysmurheet ovat kasvattaneet sekä minua että tietotaitojani hurjasti.

6. Suunnitelmasi vuodelle 2020?

Haaveilin tasaisesta ja ehjästä työvuodesta ilman suuria mullistuksia ja täyskäännöksiä. Piti nauttia täysillä ensimmäisestä oikeasta kesälomasta kymmeneen vuoteen. Korona päätti kuitenkin toisin ja tästä näyttää tulevan kaikilta osin vuosi, joka ei hetkeen unohdu.

Teen kuitenkin yhä parhaani mahdollisimman tasaisen arjen puolesta. Keskityn pitämään Sotilaan hengissä, en triplabookkaa kaikkia kisakauden viikonloppuja ja jätän tietoisesti aikaa myös tylsyydelle. Tällä hetkellä kaikki on todella hyvin juuri näin.

7. Miten rentoudut?

Viihdyn kotona ja itse tehtyjen leivonnaisten määrä korreloi yleensä aika suoraan stressitason kanssa. Kotisohva, jokin tuttu sarja Netflixistä ja hyvä viini ovat täydellinen yhdistelmä rauhallisen tallipäivän päätteeksi. Vauhdissa rentoudun yleensä auton ratissa. Etenkin kesällä kilometrejä kertyy paljon ja vietän niistä suurimman osan jutellen puhelimessa perheeni kanssa.

8. Oletko kilpailuhenkinen?

En ehkä sellaisella perinteisellä tavalla. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut ratsastamaan kilpaa tai harrastamaan muitakaan lajeja, joissa joutuisin itse kilpailemaan, mutta nautin kyllä urheilukilpailujen tunnelmasta (myös kilpahevosen omistajana). Haluan kuitenkin yleensä olla paras, tai vähintään erottua edukseni, aina kun asetelma esimerkiksi töissä on otollinen pienelle kilpailulle.

9. Mitä harrastat?

Valokuvausta ja kirjoittamista. Ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani vuonna 2008 ja viime vuonna valokuvattuja hevostapahtumia oli jo lähes 100. Seuraan myös raviurheilua melko aktiivisesti.

10. Mieleenpainuvimmat kokemuksesi hevosen kanssa?

Kaikkein syvimmälle on painunut Pennun lopetus tammikuussa 2011. Sen toisen etujalan vuohisnivel murtui tarhassa ja uskomattoman pitkän päivän päätteeksi hyvästelin ystäväni Hyvinkään hevossairaalassa. Vuohinen oli murtunut kiertoliikkeen seurauksena yli 30 palaan. Se oli 15-vuotiaalle hevosenomistajalle kova paikka.

Vastapainoksi Sotilas on tarjonnut kuluneen yhdeksän vuoden aikana paljon hienoja kokemuksia. Retki Yyteriin meren rannalle kesällä 2018 jää todennäköisesti yhdeksi kauneimmista muistoista.

11. Miksi bloggaat?

Kirjoittaminen on tuntunut jo teinistä saakka luontevalta tavalta jäsennellä ajatuksia ja purkaa tuntoja. Aloittaessani bloggaamisen vuonna 2011 Instagram ei ollut Suomessa vielä kovin suosittu ja blogi oli kätevä alusta jakaa myös valokuvausharrastuksen tuotoksia.

Nykyään oman blogin kirjoittaminen on osaltaan tapa pitää yllä hyvää kirjoitustaitoa. Kirjoitan töissä paljon lyhyitä tekstejä someen ja muihin tarkoituksiin, eikä rutiini suurempien tekstikokonaisuuksien hallinnasta pysyisi yllä ilman omia projekteja. Toki RIDE!:en tulee kirjoitettua artikkeleita säännöllisesti, mutta omaan blogiin saa tuottaa sisältöjä vapaammin ja luovemmin.

12. TOP 5 blogit tai sometilit?

@hedincarl. Ruotsalainen nuori kouluratsastaja. Superkiinnostavaa sisältöä ratsastajan arjesta ja nuorten hevosten koulutuksesta. Rentoja ja hyväntuulisia päivityksiä päivittäin.

@pikkkis. Nuori suomalainen esteratsastaja maailmalla. Hienoja nuoria hevosia ja kiinnostavia, analyyttisiä treenivideoita.

@teamplutonium. Harva somepersoona on oikeasti hauska, mutta Marien huumori ja heittäytyminen hymyilyttää aina.

@heppaterapiaa. Hevonen kuntouttajana vakavan onnettomuuden ja aivoverenvuodon jälkeen. Ihanan aitoa, avointa ja hyväntuulista sisältöä lähes päivittäin.

@kaikki_meni. Vittumaisten kiiltokuvien seikkailut. Ei siis liity millään tapaa hevosiin, mutta kolahtaa huumorinsa ja oivaltavuutensa osalta vahvasti.

13. Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt?

Pidän monipuolisesta työstäni viestintävastaavana, asumme kivassa luhtitaloasunnossa Pispalan reunalla ja valokuvausharrastus on harpannut taas askeleen eteenpäin. Tänä vuonna olen saanut kalenteriani parempaan tasapainoon ja koronakaranteenin aikana olen voinut rauhoittua nauttimaan arjesta.

14. Hevonen jota ihailet?

Kouluratsastaja Cathrine Dufourin Cassidy on ratsu minun makuuni. Charlotte Dujardinin Valegrossa on samalla tavalla miellyttäviä piirteitä. Tyytyväisen näköisiä ja luonnollisesti liikkuvia ratsuja on mukava katsella. Tämän hetken ravihevosista seuraan mielenkiinnolla muun muassa Elian Webin ja Cameron Evon uraa.

15. Vahvuutesi ja heikkoutesi hevosihmisenä?

Osaan ottaa nykyään aika rauhallisesti. Harvoin tulee vastaan sellaisia tilanteita, joissa tulisi tehtyä hätiköityjä ratkaisuja sydän kurkussa. Etenkin Sotilaan kanssa osaan jo luottaa siihen, että kyllä tästä selvitään. Ja jossei selvitä, niin ainakin olen tehnyt kaiken voitavani.

Jos meidän arkeamme arvioi, niin merkittävimmät heikkouteni löytyvät ratsastustaidosta. Ratsastustuntien sijaan kampesin jo lapsena montésatulaan ja viiletin pitkin kyläteitä sen enempää hifistelemättä. Pysyn kyllä yhä lähes minkä tahansa kantturan selässä eikä vauhtikaan pelota, mutta teknisessä osaamisessa on huomattavasti toivomisen varaa.

16. Kuka on esikuvasi?

Valokuvaajana Jacques Toffi. Rakastan erityisesti Toffin kuvia arjen pienistä yksityiskohdista. Ratsastajana Carl Hedin. Tällaisia nuoria, aktiivisia ja vastuullisia some-esikuvia ratsastusmaailma tarvitsee. Työelämässä markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma. Empaattinen, karismaattinen ja arvoiltaan ihailtava huippuammattilainen.

17. Mitä haluaisit oppia vuonna 2020?

Haluan kirjoittaa entistäkin parempia artikkeleita. Tahdon löytää uusia kiinnostavia näkökulmia ja ideoida entistä rohkeammin uusia juttuja. Haluan myös oppia taittamaan monipuolisen, kiinnostavan ja ammattimaisen näköisen aikakauslehden. Päivitin juuri kuvauskalustoani ja odotan innolla mitä uutta tulen oivaltamaan tuotekuvauksen suhteen. Kaikkein tärkein oppi tälle vuodelle on kuitenkin kalenterinhallinta ja riittävä palautuminen.

18. Minkä luonteenpiirteen vaihtaisit itsestäsi?

Kiukustun helposti ihmisille, etenkin väsyneenä ja nälkäisenä. Erityisesti epäjärjestelmällisyys ja huolimattomuus ärsyttää. Osaan tottakai hillitä itseni kiukkuisenakin, mutta on kuluttavaa raivostua milloin mistäkin. Tunne-elämäni on onneksi tasoittunut viime vuosina kovasti, mutta kyllä tässä tekemistä vielä riittää...

19. Mitä piirrettä inhoat ihmisissä?

Karsastan etenkin työelämässä sellaisia tyyppejä, jotka puhuvat paljon, mutta tekevät vähän. En myöskään erityisesti pidä ihmisistä, jotka kokevat aina tilaisuuden tullen velvollisuudekseen julistaa kaikenlaisia huhupuheita ja kohuotsikoita totuuksina, ilman minkäänlaista faktojen tarkastusta tai oikeaa kiinnostusta esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin.

20. Kallein ostoksesi?

Pari vuotta sitten ostamani Henri de Rivel Altair -koulusatula taitaa olla elämäni kallein ostos. Se maksoi kaksi kertaa niin paljon kuin auto, jolla olen ajellut viimeiset kolme vuotta. Mutta nautin kyllä suunnattomasti jokaisesta hetkestä tuossa satulassa.

21. Epäsuosittu mielipiteesi?

Hevosihmiset eivät ole keskimäärin kovin sivistyneitä. Mitä esimerkiksi yritystoimintaan tulee, sanonta “uskonto kymppi, matikka nelonen” pitää usein paikkansa ihan liian kirjaimellisesti. Olen valtavan iloinen, että hevosalan yrittäjille on tarjolla enenevissä määrin (korkea)koulutusta esimerkiksi palvelumyynnin oikeudellisiin kysymyksiin, sopimusten tekoon ja arjen taloudenhallintaan. Sosiaalisista taidoista ei varmaan tarvitse edes aloittaa?

22. Mitä ihailet toisissa ihmisissä?

Itsetuntemusta, tasapainoisuutta, päämäärätietoisuutta ja luovuutta. Ihailen sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat itsensä ja tunnistavat osaamisensa, ovat valinneet itselleen selkeän suunnan ja käyttävät mielikuvitustaan tavoitteidensa saavuttamiseen. “Perinteisten” urapolkujen ja reittien sijaan on innostavaa nähdä vaihtoehtoisiakin tapoja onnistua. Myös itseironia ja kyky nauraa itselleen ovat yleensä viehättäviä piirteitä.

23. Mikä inspiroi juuri nyt?

Kevät! Saan ihan hurjasti energiaa auringonpaisteesta ja tulevan kesän suunnitelmista. Rakastan sitä kun tapahtumakalenteri täyttyy ja voin suunnitella ja sopia uusia projekteja. Tänä kesänä niille on erityisen hyvin aikaa, koska tänä vuonna minullakin on kesäloma! Sain myös vastikään maaliskuussa ilmestyneen, itse taittamani RIDE!:n vihdoin käsiini ja odotan innolla, että pääsen taittamaan heinäkuun lehteä.

24. Suurin paheesi?

“Pahe on eettisesti huono inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, paha taipumus tai tapa.” Siinä tapauksessa suurin paheeni on tuomitseminen pelkän ensivaikutelman perusteella. Olen usein todella jäykkä muuttamaan kantaani ihmisestä, jos ensivaikutelma on ollut huono tai jokin juttu on jäänyt ensikohtaamisella kaivelemaan. Muita suuria paheitani ovat itse tehdyt leivonnaiset. Kun herkun on valmistanut itse, sen on pakko olla terveellistä!

25. Mitä somekanavia käytät?

Kaikkein aktiivisimmin käytän Instagramia (@maisahyttinen) ja Facebookia (Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen). TikTokkia ja LinkedIniä fiiliksen mukaan, mutta jokseenkin säännöllisesti.

26. Unelmiesi työpaikka?

Tähän on tosi vaikea vastata. Etsin vielä sitä “omaa juttuani” ja olen nyt juuri tähän hetkeen täydellisessä työpaikassa. Näen tulevaisuuteni kuitenkin todennäköisimmin in-house-markkinoinnin parissa. Sellaisessa keskisuuressa yrityksessä, jossa kädet ovat melko vapaat ja työntekijöiden kehitystä ja kasvua tuetaan ja pidetään arvokkaana.

27. Tärkeimmät ominaisuudet hevosessa?

Sotilaan myötä olen oppinut arvostamaan levollista persoonaa. On mukavaa, kun hevonen miettii ensin ja tekee sitten. Toisaalta kaipaan tasapainoisen perusluonteen lisäksi kilpahevosen kipinää ja eteenpäinpyrkimystä. Sotilaankin pehmolelumaisen pinnan alta ne yhä löytyvät.

28. 3 biisiä, joita kuuntelet tällä hetkellä?

• Tommishock - Benihana
• Years & Years - Breathe
• SONNY - Korkeella kahestaan

29. Millainen hevosenomistaja olet?

Yhdellä sanalla varmaankin rutinoitunut. Meidän arkemme on jo vuosia ollut kiireetöntä ja pysynyt jokseenkin samanlaisena. Nautin tutuista puuhista tutun hevoseni kanssa.

30. Mitä haluat saavuttaa seuraavan viiden vuoden aikana?

Viiden vuoden kuluttua olen viittä vaille 30. Siihen mennessä tahdon olla mennyt naimisiin, asunut hetken ulkomailla ja löytänyt oman paikkani työelämässä. Olen toivottavasti löytänyt Sotilaalle täydellisen seuraajan ja nautin yhä hevosharrastuksesta. En panisi pahakseni, vaikka viiden vuoden päästä oma omakotitalokin olisi jo suunnitteilla. Aika perinteisiä haaveita siis!